Amersoft/fi

From Zak
Jump to: navigation, search
Amersoft
Amersoft logo.png
Toimiala Tietokone- ja videopeliteollisuus
Perustettu 4. lokakuuta 1984 (osa Amer-yhtymää)
Lakkautettu 1987
Pääkonttori Espoo, Suomi
Tuotteet Videopelit

Amersoft oli osa monialaista Amer-yhtymää ja tuli tunnetuksi kirjakustantajana sekä pelijulkaisijana. Commodoren tietokoneille yhtiö julkaisi toistakymmentä peliä, joista tunnetuin on vuonna 1986 julkaistu saman nimiseen elokuvaan pohjautuva Uuno Turhapuro muuttaa maalle. Vuonna 1985 julkaistu Afrikan Tähti on ensimmäinen kotimainen lisenssipeli ja RahaRuhtinas ensimmäinen suomalainen kaupallisesti julkaistu kuusnelospeli.

Yhtiö

Amersoft perustettiin lokakuussa 1984.[1] Yhtiön tilat sijaitsivat Weilin+Göösin painotalossa Ahertajantiellä Espoon Tapiolassa. Amersoft julkaisi toimiaikanaan tietotekniikka-aiheista kirjallisuutta, tietokoneohjelmia ja tietokonepelejä.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Gunnar Nyström, joka oli siirtynyt kehityspäällikön tehtävästä Wulff Datalta.[2] Nyström oli ollut tekemisissä IBM PC -laitteiden myynnin kanssa ja siirtyessään Amersoftille hän haki kirjoittajia PC-aiheiselle kirjallisuudelle muun muassa ilmoituksella PC-käyttäjä-lehden lokakuun 1984 numerossa.[3]

Amersoftin mainos MikroBitin joulukuun 1986 numerossa.

Amersoft julkaisi kymmeniä kirjoja ohjelmoinnista, ohjelmistojen käyttämisestä ja muista tietotekniikkaan liittyvistä aihepiireistä. Hyvin edustetun Commodore-aiheisen kirjallisuuden lisäksi oppaita julkaistiin muun muassa MSX- ja IBM PC -tietokoneiden käyttäjille.

Ohjelmistopuolella Amersoftin julkaisutoiminta keskittyi pääasiassa Commodoren tietokoneisiin. Pelien tekijöitä löytyi PCI-Datan järjestämän ohjelmointikilpailun, tietokonelehdissä julkaistujen koodilistausten ja yhtiölle lähetettyjen pelien kautta. Amersoft vastaanotti tekijöiden omia tuotoksia Uuno-pelin menestyksen jälkeen parhaimmillaan kymmeniä kappaleita kuukaudessa.[4]

Tekijöiden omiin peleihin yhtiö vaati usein tekemään muutoksia ennen julkaisemista: sisältöä piti esimerkiksi muuttaa kaupallisemmaksi, nimi täytyi vaihtaa tai peli oli käännettävä toiselle tietokoneelle. Suurinta osaa Amersoftille lähetetyistä peleistä ei julkaistu, mutta hyvässä tapauksessa tekijän nimi oli jäänyt mieleen, kun yhtiö suunnitteli omaa tuotantoansa.

Henkilöitä

  • Gunnar Nyström, hallituksen puheenjohtaja vuosina 1984-1987.
  • Risto Rautakorpi, tuotepäällikkö vuosina 1985-1986.[5]
  • Jouko Riikonen, ohjelmistokonsulttina tammikuusta 1985 huhtikuuhun 1986 (mm. Afrikan Tähden tuottaja).[6]
  • Petteri Bergius, ohjelmistotoimittaja, 1985?[7]
  • Petter Kinnunen, ohjelmistotoimittaja, 1986? (mm. Uuno-pelin tuottaja).

Kannattavuus

Amersoft lopetti raskaasti tappiollisen toimintansa muutaman vuoden jälkeen perustamisesta.[8] Sinivalkoisessa Pelikirjassa Toptronicsin perustanut Petri Lehmuskoski pohtii kannattamattomuuden syiden johtuneen piratismin lisäksi ulkomaisia pelejä huonommasta laadusta ja Suomen pienistä markkinoista.[9]

Vähäisen myynnin takia pelien tekijöiden tärkein tulo muodostui usein maksetuista ennakkopalkkioista:

Peli(t) Hinta Myynti Ennakkopalkkio Myyntiprovisio
Mehulinja, Herkkusuu, Myyräjahti 89 mk[10] Myynti jäi pieneksi 1000–2000 markkaa Tekijä ei saanut muuta palkkiota myynnin vähyyden takia.[11]
RahaRuhtinas - Myynti jäi pieneksi 1000–2000 markkaa Tekijä ei saanut muuta palkkiota myynnin vähyyden takia.[11]
Yleisurheilu 155 mk[10] - - -
Crash 16 - 95 kpl - -
Delta 16 - 101 kpl 3000 markkaa Sopimuksen mukaan 15% jokaisesta myydystä kappaleesta ennakon jälkeen.[12]
Afrikan Tähti - Myynti jäi pieneksi 10 000 markkaa Sopimuksen mukaan tekijät eivät olleet oikeutettuja myyntiprovisioon.[13][14]
Uuno Turhapuro muuttaa maalle 120 / 160 mk[15] 2000 kpl - -

Pelit

Amersoftin ensimmäinen julkaisema peli oli Mehulinja. Tammikuussa 1984 Simo Ojaniemen VIC-20:lle tekemä Juice Belt oli sijoittunut Commodoren maahantuojan järjestämässä ohjelmointikilpailussa jaetulle ensimmäiselle sijalle. Pian sen jälkeen Ojaniemi teki julkaisusopimuksen Amer-yhtymän tytäryhtiön Weilin+Göösin kanssa yhteensä kolmesta pelistä. Juice Beltin nimi muutettiin suomenkieliseksi ja tietokoneaiheisia julkaisuja varten perustettu Amersoft julkaisi Mehulinjana tunnetun pelin samana vuonna.[11]

Herkkusuun kansikuva.

Kaksi muuta Ojaniemen tekemää VIC-20-peliä olivat Herkkusuu ja Myyräjahti, jotka julkaistiin vuonna 1984 yhdellä kasetilla. Ojaniemi teki Amersoftin kanssa sopimuksen vielä neljännestä pelistä nimeltään Hirmuvalta ja sai käyttöönsä kannettavan Commodore SX-64 -tietokoneen pelin kuusnelosversion kehittämistä varten. Amersoft halusi vaihtaa pelin nimen ja lopulta RahaRuhtinaana tunnettu seikkailupeli julkaistiin kasetilla ja levykkeellä vuonna 1984.[11]

Juha ja Mika Salomäen Yleisurheilu-peli oli alkuvuonna 1984 jakanut Juice Beltin kanssa ensimmäisen sijan Commodoren maahantuojan järjestämässä kilpailussa.[11] Amersoft julkaisi pelin vuoden lopussa ensin kasetilla VIC-20:lle ja myöhemmin kasetilla sekä levykkeellä Commodore 64:lle.[16]

10... Knock outin kansikuva.

Vuonna 1985 julkaistiin kuusneloselle kasetilla ja levykkeellä Juha Granbergin ja Janne Julkusen nyrkkeilypeli 10... Knock out!.[17] Samana vuonna julkaistiin kasetilla ja levykkeellä myös Pekka Pesosen kuusnelospeli Halleyn komeetta[18] sekä Commodore 16 -tietokoneelle Jyri Lehtosen pelit Crash 16 ja Delta 16.[19][12]

Risto Lankisen Tsapp!- ja Tsapp! 16 -nimellä tunnetut pelit julkaistiin vuonna 1985.[20] Lankinen oli vuonna 1982 tehnyt VIC-20:lle Othello-tyyppisen lautapelin, jonka listaus julkaistiin brittiläisessä lehdessä. Amersoftilla työskennellyt Petteri Bergius löysi myöhemmin Briteissä julkaistun koodilistauksen ja he tekivät Lankisen kanssa julkaisusopimuksen. Lankinen käänsi pelin Commodore 64:lle sekä Commodore 16:lle ja teki siitä kaupallisemman näköisen.[7] Kuusneloselle peli julkaistiin kasetilla ja levykkeellä, ja Commodore 16 -tietokoneelle kasetilla.

Afrikan Tähden tekemistä varten Otso Pakarinen ja Jari Heikkinen saivat Amersoftilta käyttöönsä Promal-ohjelmointikielen. Alkuperäisen lautapelin laatijan Kari Mannerlan luvalla kehitetyn pelin ohjelmointityöstä vastasi pääasiassa Pakarinen.[13] Pelin tuottajana toimi Jouko Riikonen. Ohjelmointiin kului aikaa noin kaksi kuukautta ja tunnetun lautapelin digitaalinen versio julkaistiin Commodore 64:lle jouluna 1985.[14][21]

Amersoftin tunnetuin peli Uuno Turhapuro muuttaa maalle julkaistiin kuusneloselle vuonna 1986. Pelin tekijäksi kaavailtiin aluksi Otso Pakarista, mutta hänellä oli siihen aikaan muita kiireitä.[14] Amersoftilla työskennellyt Petter Kinnunen otti loppukesästä 1986 yhteyttä Pasi Hytöseen, joka oli alkuvuonna lähettänyt heille tekemänsä Little Knight Arthur -tasohyppelypelin.[22][23] Sitä ei julkaistu, mutta Hytönen kirjoitti sopimuksen Amersoftin kanssa Uuno-pelistä. Sen tekemiseen varattiin aikaa pari kuukautta. Musiikeista vastasi Jori Olkkonen ja tuottajana toimi Petter Kinnunen. Pelistä tehtiin 2000 kappaleen painos, joista suurin osa oli kasettiversioita. Ennen joulua peliä oli myyty 1600 kappaletta.[24][4]

Lista peleistä

Vuonna 1984 julkaistut pelit

Mehulinja

Tämän kesäapulaisen palkkaaminen ei tullut kannattavaksi virvoitusjuomatehtaalle.

Mehulinjassa pelaaja hoitaa virvoitusjuomatehtaan mehulinjan ohjainnäppäimistöä. Aluksi valitaan liukuhihnan nopeus, jonka jälkeen hihnalle alkaa tulla erivärisiä pulloja, jotka on täytettävä oikean värisellä juomalla. Sen jälkeen pelaajan on suljettava tyhjien pullojen portti ja korkitettava pullot. Viimeisessä vaiheessa pulloihin liimataan vielä etiketti. Eri värisiä mehuja, portin ohjailua, korkitusta ja etiketin liimausta ohjataan eri näppäimillä.

Herkkusuu ja Myyräjahti

Herkkusuussa napataan hyönteisiä sammakon kielen kärjellä. Pelaaja saa pisteen jokaisesta kiinni saadusta hyönteisestä ja hyönteinen puolestaan pisteen jokaisesta pelaajaan kohdistuneesta pistosta. Ensimmäiseksi 30 pistettä saanut voittaa pelin.

Myyräjahdissa hävitetään koloista ilmestyviä myyriä. Pelaajalla on kaksi minuuttia aikaa hävittää niin monta myyrää kuin ehtii ja jokaisesta hävitetystä myyrästä pelaaja saa pisteen. Myyrät kurkistavat satunnaisessa järjestyksessä ruudun kahdeksasta kolosta ja pelaajan on ajoissa painettava koloa vastaavaa näppäintä hävittääkseen myyrän. Samoista koloista ilmestyy myös pommeja, joita on varottava, tai peli päättyy ennen aikojaan.

RahaRuhtinas

Pääartikkeli: RahaRuhtinas/fi

RahaRuhtinaassa seikkaillaan turistina sokkeloisessa Hirmuvallassa tutkien ympäristöä ja tavaten enemmän tai vähemmän erikoisia diktatuurin asukkaita. Pelaajan tavoiteena on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä ja löytää jossain päin rajaseutua sijaitseva ulospääsy maasta. Turistikierros ei riitä koko kartan tutkimiseen, mutta riittävällä pistemäärällä pelaaja pääsee uudelle turistikierrokselle. Pisteitä saadaan tallettamalla ropoja pankkitilille, keräämällä käteisvaroja ja kartuttamalla muuta omaisuutta.

Yleisurheilu

232 senttimetrin korkeudessa oleva rima ylittyy vielä helposti (kuusnelosversio).

Yleisurheilussa mitellään juoksu- ja kenttälajeissa parhaimmillaan neljän pelaajan kesken. VIC-20-versiossa pelaajia voi olla jopa kuusi. Yleisurheilulajeista mukana on muun muassa kuulantyöntö, keihäänheitto, pituushyppy, moukarinheitto ja korkeushyppy.

Vuonna 1985 julkaistut pelit

10... Knock out!

10... Knock outissa otellaan tunnettuja nyrkkeilijöitä vastaan ja lopuksi päästään haastamaan hallitseva maailmanmestari. Vastustajat voitetaan tyrmäyksellä tai pisteillä. Riittävän monta suoraa tyrmää vastustajan, mutta suoran lyöminen kuluttaa samalla pelaajan voimia. Osuneella koukulla pelaajan voimat lisääntyvät. Jos kumpikaan ottelija ei saa tyrmättyä toista, voittaja on eniten pisteitä saanut. Nyrkkeilijää ohjataan näppäimistöllä tai peliohjaimella.

Crash 16

Crash 16:ssa kuljetetaan reppuja turvaan vesiruukuilta. Pelin sankarin Samulin on väisteltävä taivaalta satavia vesiruukkuja ja selviydyttävä ruudun oikeaan reunaan, jossa hän saa selkäänsä repun. Se on kuljetettava turvaan ruudun vasempaan reunaan, jossa Samuli saa 100 pisteen palkkion ja kattotiiliä suojaksi. Sama toistetaan kunnes kaikki kolme henkeä on menetetty.

Delta 16

Delta 16:ssa robottialukset ovat hyökänneet Delta-planeetalle ja pelaaja rientää tukialuksellaan puolustamaan avuttomia planeetan asukkaita. Ruudun alalaidassa sivuttain liikkuvalla tukialuksella voidaan ampua ilmatilassa olevia vihollisia yksi laserammus kerrallaan. Vaarallisin vihollisen aluksista on pelaajaa ja planeetan asukkaita pommittava hävittäjä, joka laskeutuu jokaisella kerralla hieman alemmaksi. Pisteitä kertyy vihollisen tuhotuista aluksista ja pelaajan tuhoutuessa jokaisesta jäljelle jääneestä asukkaasta. Tukialusta ohjataan näppäimistöllä tai peliohjaimella.

Halleyn komeetta

Halleyn komeetassa pelaajaa uhkaavat lentävät lautaset ja avaruudessa leijailevat meteorit. Alussa meteoreja on vain yksi, mutta pelin edetessä niitä tulee jokaisella tasolla yksi lisää. Meteorit hajoavat ammuttaessa pienemmiksi ja pian ruudun täyttää pienet vaikeammin osuttavat meteorikappaleet. Ruudulla lentelee myös lentäviä lautasia ja pelitason vaihtuessa voidaan kohdata Halleyn komeetta.

Tsapp!

Mustilla nappuloilla pelaava aloittaa vahvasti.

Tsapp! tarjoaa othelloa tietokonetta vastaan. Lautapelistä tuttuun tapaan pelaajat asettelevat nappuloitaan laudalle vuorotellen tavoitteena vallata vastustajan nappuloita. Voittaja on eniten nappuloita saanut pelaaja.

Afrikan Tähti

Pääartikkeli: Afrikan Tähti/fi

Afrikan Tähdessä tavoitellaan pelilaudalla olevaa Afrikan tähteä. Pelaajat liikkuvat kartalla noppaa heittämällä ja kääntävät matkalla olevia keltaisia ympyröitä löytääkseen aarteita. Voittaja on Afrikan tähden löytänyt ja sen aloituspaikkaan turvaan vienyt pelaaja. Afrikan tähden digitaalinen versio on esikuvalleen uskollinen ja säännöt ovat samat kuin alkuperäisessä lautapelissä. Kartta ei mahdu kokonaan ruudulle, mutta vieritys sen eri osien välillä tapahtuu sujuvasti. Afrikan tähteä voidaan pelata yksinpelinä tietokonetta vastaan tai moninpelinä enintään neljän pelaajan kesken.

Vuonna 1986 julkaistut pelit

Uuno Turhapuro muuttaa maalle

Pääartikkeli: Uuno Turhapuro muuttaa maalle/fi

Uuno Turhapuro muuttaa maalle on sivuttain vierivä taitopeli, jossa pelaajan on selviydyttävä kolmesta haastavasta kentästä ja kerättävä rahaa kartanoa varten. Saman nimiseen elokuvaan pohjautuvan pelin kentät ovat tunnistettavissa elokuvan kohtauksista. Pelaajalla on neljä elämää, joita voidaan menettää joko esteeseen törmäämällä tai kunnon loppuessa. Tarpeeksi rahaa kerättyään pelaaja palkitaan lopuksi sijoituksella pistelistalla. Lopullinen tavoite on kerätä kaksi miljoonaa ja päästä pelin loppuun, jolloin pelaaja saa palkinnoksi kuvan kartanosta.

Ohjelmat

Basic-kääntäjän kansikuva.

Amersoft julkaisi vuonna 1984 Jyri Lehtosen Basic-kääntäjän. Kuusneloselle levykkeellä julkaistulla ohjelmalla voidaan kääntää yleisimpiä BASIC-käskyjä käyttävät ohjelmat konekielelle ja käännösvaiheessa kohdetietokoneeksi voidaan valita Commodore 64 tai VIC-20. Ohjelman uudempi versio osaa kääntää ohjelmia myös Plus/4- ja Commodore 16 -tietokoneille. Basic-kääntäjää myytiin 325 markan hintaan.[25]

Samana vuonna julkaistiin Basic-kielen itseopiskeluun kaksiosainen ohjelmasarja Opi ohjelmoimaan: Basic. Kasetilla ja levykkeellä julkaistujen ohjelmien mukana toimitettiin ohjevihkonen. Suomentajana Sterling Swiftin englanninkielisestä alkuteoksesta How to Program in the Basic Language toimi Reijo Lundahl. Ohjelmien levykeversioita myytiin 295 markan hintaan.[10]

Maalarin kansikuva.

Lasten opetuspelit 1 ja 2 julkaistiin kuusneloselle kasetilla. Jorma Tarhion Sanatar-ohjelmaa mainostettiin helppokäyttöiseksi ja tehokkaaksi tekstinkäsittelyohjelmaksi. Se julkaistiin kuusneloselle kasetilla ja levykkeellä vuonna 1984 ja ohjelman levykeversio maksoi 395 markkaa.[10] Arttu Soinisen tekemä suomenkielinen Maalari-ohjelma julkaistiin ZX Spectrumille vuonna 1985. Kasetilla julkaistun ohjelman mukana toimitettiin ohjevihkonen. Maalarilla voidaan piirtää kuvia, tallentaa niitä kasetille ja käyttää myöhemmin itsetehdyissä ohjelmissa.

Vuonna 1986 julkaistiin suomenkielisenä Data Beckerin Textomat Plus -tekstinkäsittelyohjelma ja Datamat-tietokantaohjelma. Ohjelmat julkaistiin Commodore 128 -tietokoneelle ja ne maksoivat 395 markkaa. Datamatin mukana toimitettiin lisäksi noin 100-sivuinen ohjekirja.

Lista ohjelmista

  • 1984 Basic-kääntäjä (Commodore 64)
  • 1984 Lasten opetuspelit 1 (Commodore 64)
  • 1984 Lasten opetuspelit 2 (Commodore 64)
  • 1984 Opi ohjelmoimaan: Basic 1 (Commodore 64)
  • 1984 Opi ohjelmoimaan: Basic 2 (Commodore 64)
  • 1984 Sanatar (Commodore 64)
  • 1985 Maalari (ZX Spectrum 48K)
  • 1986 Datamat (Commodore 128)
  • 1986 Textomat Plus (Commodore 128)

Kirjat

  • 1984 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: grafiikka
  • 1984 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: hyötyohjelmat
  • 1984 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: pelit
  • 1985 Calc Result käytännössä
  • 1985 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: konekieli
  • 1985 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: menetelmät
  • 1985 Commodore 64 ohjelmoinnin opas: seikkailupelit
  • 1985 DBase II, SuperCalc ja WordStar opas
  • 1985 Hyödynnä WordStar
  • 1985 Kaikki kuusnelosesta: Commodore 64
  • 1985 MS-DOS ja PC-DOS: käyttäjän opas
  • 1985 MSX-pelit
  • 1985 Sinclair Spectrum 48 K seikkailupelit
  • 1985 Sinä, minä ja Macintosh
  • 1985 Spectravideo-opas
  • 1985 Tietosuojaopas mikrotietokoneiden käyttäjille
  • 1985 Yrittäjä ja mikrot: mikro-ohjelmat, niiden hankinta ja toimivuus
  • 1986 C-käsikirja
  • 1986 Commodore 128: vihjeitä ja vinkkejä
  • 1986 Commodore 64/128 värigrafiikka: vaativalle käyttäjälle
  • 1986 MSX-assembler ja -konekieli

Käyttöohjeita

Katso myös

Lähteet

  1. YTJ.fi, "Amer Sports Oyj". Viitattu 25.4.2016.
  2. Gunnar Nyström, LinkedIn-profiili. Viitattu 22.4.2016.
  3. PC-käyttäjät ry, "PC-käyttäjä 7/84". Viitattu 25.4.2016.
  4. 4.0 4.1 Juho Kuorikoski, Sinivalkoinen pelikirja, "Mies Uunon takana" (sivut 15-16). Fobos 2014, ISBN 978-952-67937-1-9.
  5. Risto Rautakorpi, LinkedIn-profiili. Viitattu 25.4.2016.
  6. Jouko Riikonen, LinkedIn-profiili. Viitattu 25.4.2016.
  7. 7.0 7.1 Juho Kuorikoski, Sinivalkoinen pelikirja, "Tsapp! & Tsapp! 16" (sivu 22). Fobos 2014, ISBN 978-952-67937-1-9.
  8. Pelitutkimuksen vuosikirja 2009, "Pelinautintoja, ohjelmointiharrastusta ja liiketoimintaa" (s. 28). Viitattu 25.4.2016.
  9. Juho Kuorikoski, Sinivalkoinen pelikirja, "Viihdettä rapakon takaa" (sivu 17). Fobos 2014, ISBN 978-952-67937-1-9.
  10. 10.0 10.1 10.2 10.3 MikroBitti, Amersoftin mainos (lokakuu 3/84, sivu 24).
  11. 11.0 11.1 11.2 11.3 11.4 Manu Pärssinen & Markku Reunanen, V2.fi, "Näin käynnistyi Suomen peliteollisuus, Haastattelussa Simo Ojaniemi" (19.08.2015). Viitattu 22.4.2016.
  12. 12.0 12.1 Videogames.fi, "Delta 16". Viitattu 23.4.2016.
  13. 13.0 13.1 Manu Pärssinen, V2.fi, "Näin syntyi Afrikan tähti kotitietokoneelle" (17.09.2014). Viitattu 23.4.2016.
  14. 14.0 14.1 14.2 MikroBitti, "Voiko pelintekemisellä elää Suomessa?" (1986). Arkistoitu alkuperäisestä artikkelista 9.9.2014. Viitattu 23.4.2016.
  15. MikroBitti, Amersoftin mainos (joulukuu 12/86)
  16. Videogames.fi, "Yleisurheilu". Viitattu 23.4.2016.
  17. Videogames.fi, "10... Knock Out". Viitattu 27.4.2016.
  18. Videogames.fi, "Halleyn komeetta". Viitattu 23.4.2016.
  19. Videogames.fi, "Crash 16". Viitattu 23.4.2016.
  20. Videogames.fi, "Tsapp!", "Tsapp! 16". Viitattu 23.4.2016.
  21. Videogames.fi, "Afrikan Tähti". Viitattu 23.4.2016.
  22. Pasi Hytönen, MikroBitti (4/87), "Näin syntyi Uuno-peli" (sivut 36-38).
  23. Pasi Hytönen, "Digikasarin kasvatti IV" (14.1.2016). Viitattu 28.4.2016.
  24. Manu Pärssinen, V2.fi, "Näin syntyi Uuno Turhapuro -peli, Haastattelussa pelin tuottaja" (13.02.2014). Viitattu 23.4.2016.
  25. NT Rautanen, "Suomen Commodore-arkisto: Basic-kääntäjä". Viitattu 20.5.2016.

Aiheesta muualla


Language: EnglishSuomi